Perjantaina lähdin Piirun ja Taimin kanssa lenkille kolmen aikoihin, sit pakattiin tavarat ja ajeltiin Lappeenrantaan, siellä lämmittelylenkki, treenit, toinen lenkki, automatka kotiin ja vielä jaksoi snautseri pomppia ja loikkia Jössen kanssa pitkin pihaa! Saatiin nimittäin Jösse (suunnilleen 5kk) kylään viikonlopuksi.
Lauantaiaamuna odotti iso lätäkkö kodinhoitohuoneen lattialla ja puhtaita mattoja oli pitänyt kaivaa kaapin alta, niiden suojana olleiden muovien raatelu oli ilmeisesti ollut mielekästä puuhaa. Aamupäivällä pistin 11-kuisen selkään, otin kolme koiraa mukaan ja lähdin talsimaan metsään. 700 metrin kohdalla pieni mies selässäni rentoutui ja alkoi kuorsata. Metsässä harjoiteltiin Jössen kanssa luoksetuloa. Piiru auttoi kahdella tavalla: ensinnäkään se ei halunnut antaa Jössen ehtiä ennen sitä mun luo saamaan namia eli se näytti mitä pitää tehdä ja toisekseen Piirun kutsuminen riittää, koska perävaunu seuraa majakkaa kaikkialle.
Taimilla oli vaikeeta. Mä kahlasin sille polkua auki paksuimmissa paikoissa eikä se montaa kertaa siltä uralta poikennutkaan. Silti mä putsasin sen jalkoja kesken matkan ja kotona mentiin lämpimään suihkuun. Pampuloita oli rintaan asti, tappijalalla.
Iltapäivällä treenattiin etupihalla Jössen kanssa luoksetuloa eli käskystä kuono käteen kiinni. Ei mitään käryä miten sen omat ihmiset aikoo ja haluaa luoksetulon sille opettaa! Otin myös ruudun kosketusalustan pihalle ja tehtiin sitä Piirun kanssa. Jössekin osallistui: se yritti varastaa nameja mun kädestä, tunki aina mun palkatessa Piirua kuononsa väliin ja lopulta se pari kertaa varasti kosketusalustan ja yritti lähteä lipettiin sen kanssa. Hyvää häiriötä!
Illalla meistä vissiin tuli kavereita. Istuin lattialla Piiru jalkojeni alla, niin Jösse tunki itsensä mun syliin. Ei oo semmoista aiemmin tehnyt. Vauvan leluja se kyllä tykkää kanniskella (pirkale hakee niitä suoraan lelulaatikosta!), samoin miehen kenkiä ja yksi kuutiopalapelin kuutio on nyt röpelöinen ja liki kuvaton. Aktiivinen ja sosiaalinen koipieläin.
Sunnuntaina oli kerrankin mies oikeana päivänä kotona, meillä meni himpun yli kaks tuntia lumitöissä. Pitäis rakentaa jotain tuohon etupihalle, niin olis vähemmän kolattavia neliöitä. Koirat oli siinä pihalla meidän kanssa, samoin lapset, joista vauva onneksi nukkui vaunuissa. Isommat ipanat siirtyivät jossain vaiheessa naapurin puolelle lumipotkulautoineen ja perässä meni tietenkin myös pieni irlantilainen. Kutsumallahan se ei sieltä pois tullut, hakemalla kyllä. Luoksetulo toimii lyhyeltä etäisyydeltä, mutta naapurista asti on turha huudella. Lopulta totesin, että lumityöt ei etene paria työntöä enempää jos jatkuvasti piipahdan naapurin puolella ja laitoin hurtat sisään.
Sunnuntaina oli kerrankin mies oikeana päivänä kotona, meillä meni himpun yli kaks tuntia lumitöissä. Pitäis rakentaa jotain tuohon etupihalle, niin olis vähemmän kolattavia neliöitä. Koirat oli siinä pihalla meidän kanssa, samoin lapset, joista vauva onneksi nukkui vaunuissa. Isommat ipanat siirtyivät jossain vaiheessa naapurin puolelle lumipotkulautoineen ja perässä meni tietenkin myös pieni irlantilainen. Kutsumallahan se ei sieltä pois tullut, hakemalla kyllä. Luoksetulo toimii lyhyeltä etäisyydeltä, mutta naapurista asti on turha huudella. Lopulta totesin, että lumityöt ei etene paria työntöä enempää jos jatkuvasti piipahdan naapurin puolella ja laitoin hurtat sisään.
Tiistaina sain Jössen isännältä viestin, että meillä vietetyn railakkaan viikonlopun jälkeen Jösse on kotonaan vaan maannut - kaikkensa antaneena!
Muutama otos muistoksi:
Muutama otos muistoksi:
Kato nyt mitä toi kakara on riehunut!
Viaton ja kuriton.
Suloinen tuhisija (lue:painava kuorsaaja).
Oli kaunista!
Ja vähemmän kaunista - mur!
Imuroiminen ja trampoliinilla pomppiminen uuvuttaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti