Syyskuun tokotaulukko

Millaista on treenata tokoa snautserin kanssa? Sinä päivänä, kun mukana on rekvisiittaa (kuten kartioita), leluja ja nameja, snautseria ei saa kiinnostumaan juuri mistään. Kun olet ihan muuten vain matkalla jonnekin tai lenkillä, snautseri ottaa kontaktia ja sen saisi helposti opetettua vaikka seisomaan päällään!

2.9: ihan kuin ei oltais ihan samalla planeetalla...
seuraamista = tuntui kuin koiraa pitäisi odottaa, että jaksaako se tulla, hitaat täyskäännökset
luoksetulo = eka hidas ja toinen parempi mut hidas sekin
kaukot = onnistuu kaks vaihtoa, mutta kolmannella hyppää istumaan ilmaan ja putoaa eteenpäin eli lähemmäs mua
kapulan pito = kokeilin minikokoista kapulaa ja perusasennossa, olipas hyvä pito! (paitsi kun kapula on niin pieni, että se katoaa koiran suuhun ja parta peittää laipatkin...)
8.9: lenkin päälle kotipihassa
seuraaminen = kohtuuhyvä
liikkeestä maahan = hyvä
luoksetulo = ekassa huono perusasento, toinen ok
kaukot = toimii sen mitä alokas-luokassa vaaditaan, mutta jos vaadin useampia istumaannousuja niin kolmas hyppää eteenpäin
kapulan pito = taas minikokoisella, sujuu, paitsi jos into lisääntyy alkaa pureskelu
yhdistelmä = seuraamista, pysähtyminen kapula suuhun
toinen yhdistelmä = luoksetulo, perusasento, koiran odottaessa vapautusta ja palkkaa tulikin kapula suuhun

illalla seuran ohjattu treeni
paikkamakuu = kriteerinä älä huomioi liikkuria vaan mut, sanallisesti ja välipalkattuna sujuu, varsinainen paikkamakuu suorassa mutta valtavana häiriönä toisessa päässä kenttää treenannut ihanainen Armi-ystävä, koko ajan piti huomauttaa miten ollaan
merkin kierto = iso kartio, aloitettiin kahdesta metristä ja lopetettiin kun saatiin kolme onnistumista viidestä metristä ja uusi ennätys eli kaksi kertaa onnistuminen kuudesta metristä
avohyppy = eka omaan tahtiin ok paitsi huono perusasento, toka liikkuroituna ja sama juttu

11.9: agin möllikisat omalla kentällä, Piirun veli Masi oli kisaamassa, tästä tapaamisesta saatiin hirmuisesti virtaa ja mentiin halliin treenaamaan (siellä oli kolme sinne tänne juoksevaa lasta)
seuraaminen = paljon ja pitkään kunnes koira pystyi keskittymään ja lopetti keulimisen, löytyi oikea paikka ja kontakti pysyi
luoksetulo = pari vauhdikasta
kaukot = vaihtelevaa, edelleen pompottaa takapäätä istumaannousuissa ja päätyy eteenpäin eli lähemmäs mua, ei hyvä ollenkaan

18.9: lenkin päälle sateessa pihatokoa
seuraaminen = todella huono kontakti kunnes aloin imuttamaan ja sain koiraan vauhtia ja intoa
liikkeestä maahan = hyvä (mulle jäi möröksi olkapäälle Hyvinkäältä)
luoksetulo = ok paitsi olis saanu olla nopeampi

illalla voi/evl-ryhmässä
paikkamakuu = paras pitkään aikaan mutta pikkasen läänsi oikeaa takajalkaa lonkalle
merkin kierto = monta hyvää kuudesta metristä ja kerran seitsemästä!
seuraaminen = ok paitsi pari kertaa piti vilkaista muita, seuruutin ruudun läpi ja siellä käännös, ei tötsät häirinny
liikkeestä maahan = ok
kaukot = ensin piti vilkuilla muita, toka ja kolmas paremmin
tästä treenistä jäi tosi hyvä mieli!

22.9: kssk:n ohjattu tokotreeni
paikkamakuu = totutun levoton, mutta ei kääntynyt lonkalle, rivissä haukkua loukutti nöffi ja sekös häiritsi Piirua, ei kuitenkaan noussut ylös eikä nostellut etutassujaan, lopussa muistin ottaa ajoissa kontaktin koiraani ja pitää sen, joten liikkurin pysähtyessä meidän kohdalle hurtta nousi ekalla käskyllä ylös, karkasi palkatessa hepuliringille
merkin kierto = oli übervaikea tänään, mutta opin miltä mun koirani näyttää kun se oikeasti lähtee kiertämään merkkiä, vaikka lähettäisin seitsemästä metristä, niin jo ensimmäisistä askelista näkee onko menossa kiertämään vai haahuilemaan jonnekin muualle, tod näk haahuilee kun ei tiedä varmaksi mitä pitäisi tehdä (tässä onkin nyt probleema, että miten varmaksi ne vaadittua kymmentä metriä lyhyemmät kierrot pitää saada ennen kuin lähtee pidentämään matkaa, kun ei se hurtta saisi luulla, että se lyhyempikin matka on ok eikä ne lyhyemmät kierrot saisi mennä lihasmuistiin, sit taas ei ole hyvä edetä liian nopeastikaan kun ei tule sitä rutiinia ja tekemiseen varmuutta)
Pitää hommata oma iso kartio
Avon hyppy = pari kertaa liikkuroituna, sujui hyvin
Kuka kertois mikä on mun oiralle paras tapa opettaa ruutu?

25.9: voi/evl-ryhmän treeneissä marjapiirakkaa ykköstuloksen ja luokkavoiton kunniaksi
seuraaminen = alkuun keuli, väljät täyskäännökset ja huonot käännökset vasemmalle
liikkeestä maahan = ok
liikkeestä istuminen = ei suju ilman käsiapua eikä välttämättä käsiavullakaan
luoksetulo = muutama jätettynä maahan, ihan ok vaikka olisi saanut juosta lujempaa ja perusasennot oli huonot
estehyppy = umpiesteellä 40cm ja 50cm, muuten hienoja mut lopun perusasennot oli surkeita
nouto = ekaa kertaa isossa häiriössä kentällä, pieni laipallinen kapula oli vaikea ottaa suuhun mutta otti, tsiljoona käsi- ja ääniapua
paikkamakuu = koira tuijotti liikkuria kuin jumalaa ja niin tiiviisti, että alkoi suuresti ärsyttää, pysyi makuulla, ehti nostella etutassuja, ei piipannut, ei mennyt lonkalle ja odotti hyvin oman vuoronsa sekä mennä maahan että nousta istumaan

30.9: Vahteron koulun kentällä
paikkamakuu = etäisyys nelisen metriä, kriteerinä että koira tekee makuussa töitä eli katsoo mua eikä ole aurinkolomalla lojumassa missä asennossa sattuu, sujui paremmin kuin odotin, vain pari pientä huomautusta
seuraaminen = kriteerinä mun rento kävely ja hieman totuttua nopeammat käännökset, täyskäännöksissä väljyyttä, koira varmaan tottunut että mä pikkasen odotan sitä, oli tarkoitus ottaa liikkeestä maahan tai seisominen, mutta koira ennakoi niin vahvasti (kun ekan seuraamispätkän jälkeen palkkasin eli nopeasti ne oppii kaavat), että tehtiin vain erilaisia seuraamisia, uutena juoksukäännöksiä (nää on kivoja!) oikealle, vasemmalle ja täyskäännöksinä
luoksetulo = pari liikkeenomaista, löysä laukka
kaukot = kriteerinä että katse pysyy minussa vaikka jätän koiran ja siirryn parin metrin päähän ja katseen pysyessä käskin istumaan, kaks ekaa istumaannousua oli teknisesti huonoja ja koira siirsi takapuoltaan etujalkoja kohti eli eteni, kolmas, neljäs ja viides nousu oli hienoja
liikkeestä istuminen = vauhdista seuraamaan ja siitä yllättäen käsky istumaan, Piiruskin oli ihana kun se oletti maahanmenon mutta kuuli kesken laskeutumisen että ai se olikin istu ja onnistui istuutumaan, tämä äly et väläys näkyi koiran naamasta ja mä aloin nauraa ääneen!