perjantai 31. heinäkuuta 2015

Heinäkuun tokotaulukko

30.6: 140 kolmella käännöksellä oikeaan, hieno luoksetulo 30 askeleesta, 160 suoraan, 160 viidellä käännöksellä vasempaan, liikkeen päättäviä perusasentoja = päätin, että liikkeen päättävä asentokäsky on istu eikä seuraamiskäsky viereen
2.7: kokeilin kapulan pitoa sen vaaditut 5 sekuntia rullatulla muovipussilla, vessapaperirullalla ja keskikokoisella kapulalla = töitä pitää tehdä ettei pureskele ja kapula oli ensin olevinaan niin painava, että se piti tiputtaa pari kertaa, etusormi pystyssä ja vaativa kurkkuääni tehosteena oli toimiva yhdistelmä ja kapula pysyi nätisti suussa - opin taas(!), että kapulaa ei vaihdeta namiin, ei kesken treenien eikä treenin jälkeen, vain sosiaalinen palkka ja lopuksi lelupalkka!
4.7: kapulan pitoa lelulla ja lelun suussapitämistä siirtyessä perusasentoon = herkästi tiputtaa just ennen kuin pylly osuu maahan mutta myös perusasennossa pitäisi osata pitää kapulaa suussa
5.7: 200(!) viidellä käännöksellä oikeaan = ok alokasluokkaan, 180 seitsemällä käännöksellä vasempaan = vaihtelevia, riippuu pitkälti mun tekniikastani, juoksuseuraamista = en oikein tiedä mitä vauhtia mun pitäisi  mennä, suorituksessa on siis epävarmuutta, pitäisi varmaan videoida, että näkisin onko miten selkeä rytminvaihdos, tavoitteena vakiovauhti
Piirun loppuleikin jälkeen Taimin hupitokoilua, tehtiin tuttuja juttuja ja uutena liikkeestä istuminen, kolmannella kerralla pelkkä käskysana riitti, mitenhän mä olen opettanut kääsnalle liikkeestä seisomisen? Se nimittäin pysähtyy ku seinään ja Piirulla on taipumusta ottaa askelia
7.7: liikkeellelähtöjä, seuraamisen perusasentoja kiinnittäen huomiota kontaktin pysymiseen koko istumisen ajan ja jatkuen siitä seuraamiseen, lentävä namipalkka on jatkossa lennätettävä pääsääntöisesti taakse, koska Piiru alkaa pyrkiä eteen eli mukalähemmäs palkkaa, tällöin edistää selkeästi ja tästä voi tulla ongelma
10.7: Käpälämäessä, haettiin 2014 vuoden piirinmestaruuspokaali ja viedään se huomenna Lappeenrantaan, paikkamakuu 2,5min = hieno eikä kääntänyt lonkalle! Luoksetulon perusasentoja = onko näissäkin syynä edistäminen seuraamisessa? Johtuuko eteenpäin suuntauvasta heittopalkasta?
Hyppyjä = vaihtelevia suorituksia, olisi pitänyt opettaa toisin eli ottaa heti pois ne esteestä sivuun tehdyt seisomiset, onneksi tätä liikettä ei enää huomisen jälkeen tarvita. Loppuleikki pallolla ja mulla oli onnellisen ja tyytyväisen oloinen koira siellä kentän laidalla.
11.7: tokokoe nro 2
12.7: ekaa kertaa takapalkka, käskysanana palkka (tai onko se nyt käskysana vai vapautussana vai lupa tai mikä lie, kun annetaan lupa mennä hakemaan palkka), nappasin metsätien laidalta jostakin isosta kasvista lehden ja laitoin namin sen päälle eli todella suunniteltu aloitus oli tämä, takapalkkaan liitettynä kaukot eli istu-maahan-asennonvaihtoja, kahden ja kolmen askeleen etäisyydellä. lisäksi seuraamisen täyskäännöksiä ja 360 asteen käännöksiä = tavoitteena saada väljyyttä pois
13.7; kaukot takapalkalla = käsiapu pitää häivyttää takapalkasta, ennakoi vahvasti kun asentoja on vain kaksi, koira maassa ja sanoin "palkka" niin koira nousi ensin istumaan ja selvästi tajusi vasta istuttuaan etten sanonutkaan istu
Kapulan pitoa keskikokoisella sorvatulla = pitää kohtuuhyvin ja katsekontaktilla, irrottaa hyvin mutta kun palkkasin lelulla niin alkoikin ennakoida sitä lentävää lelua! Piiru istui kapula suussa, irrotuskäskyllä samanaikaisesti sekä irrotti että hyppäsi ilmaan ja taaksepäin.
Lopuksi seuraamista = oikealle kääntymiset ok, mutta noi vasemmalle kääntymiset...
22.7: 150 suoraan, 50 suoraan = alussa piti huomauttaa, mutta pusikosta kömpikin mies! Pari täyskäännöstä = oli komeita! Liikkeestä maahanmenoja = kymmenkunta toistoa, ei ollut teräviä suorituksia, valutti tai meni askeltaen , valeheitolla sain ripeyttä mutta seuraavaksi alkoi ennakoida lentävää namia eikä mennyt kunnolla maahan
Luoksetulo x 5 = vain yksi huono perusasento!
24.7: kuokkimassa KSSK:n vasta perustetun tokon voi/evl-ryhmän treeneissä, paikkamakuusulkeiset = kriteerinä lantion paikallaan pysyminen eli lonkka-asento ei ole sallittu, näitä tehtiin monta ja pari kertaa pääsin palkkaamaankin, koiralla oli energiaa vaikka muille jakaa ja lopuksi juoksikin hepuloiden, tein eripituisia makuita, joista osa päättyi Piirun "aloitteesta" ja osa mun, häiriötä oli ainakin riittävästi kun laitoin koiran nenä kenttää kohti ja kentällä tehtiin muun muassa ruutua, ohjattua noutoa ja merkille lähettämistä. Lisää näitä!
25.7: 140 kolmella käännöksellä oikeaan, 160 neljällä käännöksellä vasempaan, yksi luoksetulo = luja vauhti mut olis saanu olla parempi perusasento
Liikkeestä maahanmeno x3 = saishan se hissimäisemmin pudota, mutta yksin on vaikea treenata, kun koira ei mene maahan asti jos käännän itseäni, että näkisin mitä koira tekee.
Kaukot = taaksepäin lentävällä namipalkalla, 1,5 - 2 metrin etäisyys, pari kertaa pyrki tekemään asennonvaihdon niin, että lähestyi mua, mutta nämä otin heti pois
seuraamista 100 askelta täyskäännöksillä, joko 180 tai 360 astetta.
Loppuleikissä juoksin karkuun - tää oli niin siisti ja hieno treeni!!! Hyvällä asenteella oltiin molemmat töissä, jei!
27.7: seuraamista 200 suoraan yhdellä täyskäännöksellä = 60 kohdalla piti huomauttaa, kun puskassa rapisi ja koira kääntyi ääntä kohti
30.7: 100 suoraan +  täyskäännös + 10 suoraan, 60 suoraan mutta jätättävä alku, huomautuksen jälkeen ok, 20 suoraan
perusasennossa katsekontaktin pysymistä ja liikkeellelähtöjä korkeintaan 10 askeleen matkoilla, hyvin keksi mitä halusin!
Sisällä eka kontaktitreeni peilin kautta = perusasennossa, koira katsoo minua ja mä katson mihin sattuu mutta en koiraan: 15sek, 20, 30 ja 10 sekä perusasennosta maahan pysyen kontaktissa 10sek, 15sek.
Illalla kaukot=uskallan sanoa, että tää osataan kunhan jaksan vahvistaa perusasennosta maahanmenon suoruutta ja opetellaan lisää katsekontaktin pysyvyyttä, silloin näyttää hyvältä ja koira tekee ekan vaihdon, pysyy myös hyvin kuulolla loppuun asti jos tekee ekan vaihdon
Kapulan pito x3 = eka suoraan jo istuvan koiran suuhun, hyvä pito ja hyvä irrotus, mutta oli pomppaamassa ylös kunnes muisti et se ei ollutkaan paras vaihtoehto, hämmentyi kovin ja jäi puoliksi ilmaan istumaan, mä purskahdin nauramaan kun oli niin kummallinen ilme
toka pito kans suoraan istuvan koiran edestä, malttoi istua ja heitin lelun palkaksi, kolmas kuin kuvittelen sen kisoissa tapahtuvan eli perusasento + siirtyminen koiran eteen + kapula suuhun + 7 sekunnin pito (kokeissa viisi) + irrotus + hetki paikallaan kontaktissa ja jes, loppuleikin paikka! Niin hieno! Loppuleikissä juostiin molemmat lelun perässä ja karkuun, käytiin postilaatikolla Piiru lelussa roikkuen, paluumatkalla annoin voittaa ja ylpeänä vei lelun pihaan ja kuistille :)

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Mietintöjä kaukoista ja kapulan pidosta

Uudet tokosäännöt, osin uudet liikkeet myös alokkaaseen. Vanhasta avosta putosi alokkaaseen istu-maahan-asennonvaihto, etäisyys 2 metriä. Virallisesti nimitys taitaa olla kaukokäskyt, tuttujen kesken kaukot tai kaket. Sitä ollaan sit aloiteltu.

Sinänsä ollaan Piirun kanssa tehty kaukojen perustekniiikkaa erillisenä treeninä, mutta nyt pitää vahvistaa suoraan maahan putoamista, istumaannousua ja ottaa etäisyyttä. Ongelmana on edelleen perusasennosta maahanmeno. Koira saattaa tuijottaa mua liikaa ja putoaa vinoon tai sitten putoaa hyppäämällä ja ihan mihin sattuu, onneksi näitä on vähenemään päin. Kun käskytän perusasennosta koiran maahan ja jätän sen, se on nähtävästi oppinut, että mä menen sen verran pitkän matkan, että voi sen mun siirtymiseni ajan vaikka katsella maisemia. Paikkamakuussakaan tämä ei ole toivottua, mutta ei varsinaisesti haitallistakaan, ainakaan näissä alemmissa luokissa. Kontakti ei siis pysy ja koira ei ole kuulolla, kun ensimmäisen kerran pitäisi vaihtaa asentoa. Yleistä on, että paikkamakuussa koira jätetään käskyllä paikka tai odota ja sitten kaukoissa jätetään käskyllä kauko tai kake. Mullahan ei ole paikka- tai odota-käskyä, mutta tuota kaukoa harkitsen vakavasti. Mut nyt treenatessa olen yrittänyt siirtyä siitä vierestä sen pari metriä koiraa silmiin tuijottaen ja siitä kehuen, jos vaikka tajuais. Sit kun koiruus katselis mua suht varmasti myös mun siirtymiseni ajan, voisin liittää siihen jättämiseen käskyn. Kunhan ei mennä ojasta allikkoon eli nyt kun ei ole jättökäskyä vaan maahan-käskyllä ollaan maassa kunnes toisin opastetaan, niin saattaahan tuo ennakoida ylösnousua ihan sama mitä sanaa käytän. Oi ja voi.

Ihan uutena eikä mistään pudonneena liikkeenä on kapulan pito, ennakoiden tietysti avoimen noutoa. Oli loogista tai ei, meidän kapulan pito tehdään ohjaajan edessä ja sit varsinainen nouto tehdään suoraan perusasentoon saapuen (sit kun joskus tehdään). Me ollaan Piiruskinin kanssa treenattu tätä kapulan pitoa aina silloin tällöin ihan hupipalana vaan ja yleensä ihan jollain muulla ku varsinaisella kapulalla, onnistuneen pidon jälkeen se suussa ollut esine on lentänyt ja koiruus on saanut juosta perään. Mut tää on ollut ns opettavainen leikki ja nyt siitä pitäis tehdä kisaliike.

Olen onnistunut vapauttamaan koirani liian nopeasti (yleensä olen palkkauksessa jäljessä) ja tästä johtuen samaan aikaan irrottamisen kanssa koira hyppää jo ilmaan ja taaksepäin. Eihän se kehässä voi tolleen tehdä, joten ollaan keskitytty nätisti pitämiseen ja pyllyn pysymiseen maassa irrotuksen jälkeen. Irrotuskäsky on meillä kiitos. Kapula suuhun (tää suuhun ottaminen/laittaminen on sit oma kehityskohteensa) ja tasaisella äänellä "istu ota istu istu kiitos istu" ja niin pysyi pylly maassa. Samalla hurtta kuitenkin paineistui, käänsi katseensa pois eikä suostunut ottamaan kapulaa uudestaan suuhun.

Menin koiran eteen kyykkyyn ja tehtiin siinä kapulan pitoa, mutta Piirun oli omasta mielestään pakko väistää mua. Nousin seisomaan, mutta niiasin syvään antaessani ja ottaessani peruutin hieman eli annoin koiralle tilaa. Koira piti hyvin, antoi hyvin, pysyi istumassa - sehän on loppuleikin paikka!

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Tokokoe Lappeenranta 11.7.2015

Että semmoinen reissu! Ei palkintoja tuliaisina, vaan sitä kuuluisaa kokemusta ja tukea ja kannustusta omaan tekemiseen ja uskoa omaan koiraan. Kyllä, harmittaa myös, mutta pakko (yrittää) olla (ja pienen ajan päästä olenkin) tyytyväinen.

Vauva herätti 04:50, puoli kuudelta menin vierashuoneeseen nukkumaan ja pistin miehen lapsensa seuralaiseksi, se kun halusi vaan jutella. Nukuin puolisen tuntia ja sitten ylös, äiti tuli varttia vaille seitsemän ja vähän sen jälkeen lähdettiin kohti Lappeenrantaa. Kaksi aikuista, vauva, koira häkissä ja lastenvaunut ja tavarat päälle. Matka meni hyvin ja perillä tehtiin pieni lenkki. Piiruskin oli levoton ja villi, riekkui hihnassa eikä ottanut kontaktia vilkaisuja enempää. Mua alkoi hermostuttaa.

Ilmoittautumisen jälkeen mieli arpoi, että otanko koiran kentän laidalle vai en, teenkö seuraamista tai jotain muuta tai enkö tee mitään - tää on niin tätä, kun ei ole kisarutiinia! Tehtiin ulkona (meidän kehä oli sisällä hallissa) muutamia perusasentoja, niissä kontakti pysyi, mutta katse oli levoton. Koko koira kävi kierroksilla, joten en uskaltanut paljon palkata tai kehua. Alokasluokassa oli yhdeksän koirakkoa, me oltiin se viimeinen, joten toisessa paikkamakuuryhmässä. Kouvolan kisoissa kävi tuuri, kun paikkamakuussa kaikki muut(kin) koirat pysyivät, joten Piiru sai sieltä ryhmäpaineen muodossa tukea omaan olemiseeensa. Nyt ei käynyt tuuri, sillä heti ensimmäisillä sekunneilla rivistä lähti yksi koira ja Piiru kun oli muutenkin harvinaisen levoton sielu, niin senhän oli vaan pakko ensin nousta ylös ja sitten hissukseen hiippailla mua kohti. Lopulta se päätti käydä makaamaan kolmisen metriä mun eteeni ja siinä se sitten pysyi liikkeen loppuun asti. Luoksepäästävyys 10, paikkamakuu 0. Klik: paikkamakuu

Tunnelmat paikkamakuun jälkeen ei ollu kovin korkealla ja hyvä, että olin se luokan viimeinen. Seisoin vaan ja hengitin, sitten Piirun kanssa ulos ja tehtiin kohtuupitkää seuraamista, välillä piti muistuttaa, mitä oltiinkaan tekemistä. Hajuja, ääniä, liikettä, kaikkea kivaa oli tarjolla. Yksi koirakko ennen meitä mä aloin hengittää syvään ja muistutin itselleni, että "te osaatte, rentoudu, hengitä, te tiedätte mitä siellä pitää tehdä, keskity itseesi". Ja ei kun kehään.

Tuomarina oli Harri Laisi ja hänen kehässään on sääntö eikä poikkeus, että liikkeet tehdään eri järjestyksessä kuin säännöissä ja arvostelulomakkeessa lukee. Niin tänäänkin.

Ensimmäisenä liikkeenä oli seuraaminen taluttimessa, siitä saatiin 8, oli ajoittain väljä ja juokseminen oli huonoa.

Hypyn koira hyppäsi hyvin, mutta sitä kiinnostivat kovasti kehään jo valmiiksi EVL-kisaajia varten laitetut teipinpalat, joita kohti se heti hypättyään pyrki. Näin jo koiran ollessa ilmassa, että se kiinnostui ja aikoo lähteä. Sanoin tosi vahvasti "seiso" ja ylimääräisten askelten jälkeen Piiru onneksi pysähtyi ja jäi seisomaan, sijoituin itse hyvin ja perusasento ok, arvosana 8,5. Mä muuten otin loppuperusasennon käskyksi istu seuraamiskäskyn sijaan ja toimii paremmin.

Seuraaminen taluttimetta oli kans tunnelmaltaan melko holtitonta, piti pari kertaa sanoa tosi napakasti ja annoin yhden ylimäääräisenkin käskyn. Juokseminen rauhallisempaa, mutta mä en vieläkään tiedä pitäisikö mun juosta lujempaa - tai siis juosta, nythän se on jotain kävelyn ja hölkän väliltä, jolkottelua? Arvosana 8,5. Liikkuri kommentoi kisasuorituksen jälkeen, että hän oli ohjannut mua väärin ja tein erilaisen seuraamiskaavion kuin muut. Tuomari totesi, että eihän se haittaa, kun kilpailija teki sen mitä käskettiin. Mä sanoin, etten edes huomannut, että meidän kaavio oli erilainen, mutta samalla tajusin, että mehän tehtiin kahdessa seuraamisessa yhteensä vain yksi käännös vasempaan ja niitä mä kerkesin siinä seuraamista tehdessä odottaakin. Seuraamisessa ehtii muuten miettiä kaikkea muutakin, kuten "onpas pitkä suora pätkä, aikooko se päin seinää meidät ohjata, mun vasen kenkä tuntuu erilaiselta kuin oikea, kappas, kantapää naksuu, nää taitaa lopultakin hajota nää kengät".

Liikkeestä maahanmeno sujui hyvin, 10!

Luoksetulossa jäi hyvin, tuli lujaa ja suoraan, ilopompun jälkeen hyvä perusasento (hoin itselleni, että pysy suorana äläkä käännä hartialinjaasi, anna koiran tehdä), 9,5!

Liikkeestä seisominen sujui kanssa, pitää vielä katsoa videolta ne askeleet, mutta saatiin 10!

Kokonaisvaikutukseksi saatiin 8,5, levotonta meininkiä se oli. Klik: yksilösuoritus

Tuomari ei sanonut mitään liikkeiden välillä, mutta lopuksi sitten kävi suorituksen lyhyesti läpi. Tässä mitä jäi mieleen:
- seuraaminen on erinomaista rotuisekseen, harvinaisen aktiivinen ote
- pari kertaa sanoin terävästi, mutta ne oli ajoitettu oikein ja niillä oli positiivinen vaikutus koiran tekemiseen
- luoksetulon ilopomppua ei tarvitse koulia pois, parempi lujaa pompulla kuin hitaasti pomputta
- tuomarilla on tai on ollut (en ole ihan varma) snautseri ja kääpiösnautseri (tai useampia, tästäkään en ole ihan varma...), ymmärtää rotua, joka on toisinaan loistava treenikaveri ja joskus todella ärsyttävä
- pahoitteli ja harmitteli paikkamakuun nollausta.

No niin pahoittelen ja harmittelen minäkin, yhteensä 154 pistettä ja kakkostulos. Murr! Ykköstulokseen olis riittänyt vaikka vitonen siitä paikkamakuusta! Että ristiriitaisin tuntein tätä kirjoitan, kun lopputulos ja paikkamakuu harmittaa tosi paljon, mutta yksilöliikkeet meni koiralta loistavasti. Omaan tekemiseeni en ole täysin tyytyväinen, vaikka sainkin kehuja sekä tuomarilta että yleisössä olleilta. Paremmin vaan opeteltava nuo suoritusten rutiinit, että tulevat sitten aikanaan suoraan selkäytimestä.

Ei saatu tuliaisia, vanhaan kuivaan luuhun on tyytyminen!


Ja mitä seuraavaksi? Opiskelemaan uusien sääntöjen mukaista alokasluokkaa, kisaamaan sitten joskus. Pakko vielä mainita, että mun vauvani on loistava: nukkui automatkat, söi paikkamakuun ja yksilöitten välissä, seurusteli hetken ja nukkui vaunuissa. Äiti, joka oli vauvavahtina reissussa mukana, pelkäsi yllättävien äänien herättävän vauvan. No, nukkuihan tuo huvipuistossakin ja siellä jos jossain on yllättäviä, kovia ja erilaisia ääniä. Kiitos äitille matkaseurasta, tutuille seurasta ja kuvaamisesta ystävälliselle naiselle, jolla on joskus ollut snautseri!