Perjantaina 10.1. jäätiin taas tokolityn jälkeen Piirushkinin kanssa hetkeksi leikkimään. Useamman kuukauden tauon jälkeen ajattelin muistuttaa pentusen mieleen, mitä laatikolla on joskus tehty. Blondi kun olen, päästin suustani lörpälle tarkoitetut käskyt "etu" ja "taka" ja hupsista vaan, hurtta teki tosi hienosti! Seuraavilla kerroilla suustani tuli se alkuperäinen "alas", mutta sehän ei näyttänyt tarkoittavan koiralle yhtikäs mitään. Onpahan tullut kesäaikaan hoettua, tyhjän vuoksi näköjään. Oppiminen on jännä asia.
Rasitin aivosolujani ja päädyin sanoihin "kiipee" eli että juostaan laatikolle on yhtä kuin tulevaisuuden kontaktille ja "taka" olkoon sitten se sana, jolla hurtta pysähtyy takajalat esteelle ja etutassut maahan. Nyt kun tätä kirjoitan, kummastelen, miksi tarvitsee olla monta sanaa yhdelle esteelle, kun ei muillekaan ole. Joudun rasittamaan itseäni vielä lisää, mutta ainakin "taka" saa jäädä. Luulen kuitenkin tarvitsevani jonkun sanan, jolla lähetän koiran laatikolle eli kontaktille. Voiko se olla yksi ja sama sana eli "taka"? Taidan tarvita jonkun viisaamman apuja.
Joka tapauksessa, homma toimi perjantaina suht hyvin sanoilla "kiipee" ja "taka". Pääsin ekaa kertaa härnäämään Piirustusta, kun se seisoi takajalat laatikolla eikä ollut lupaa lähteä liikkeelle. Pompin, loikin, vaihdoin puolta - silleen hillitysti näin alkuun, mutta kuitenkin. Viimeksi kokeillessa meni hyvin ilman vauhtia ja vauhdin kanssa läpijuoksuksi.
Tokolity-tunnilla oli uutena esteenä umpitunneli eli kavereiden kesken pussi. Varmempi olo olisi ollut avustajan pidellessä koiraa, mutta halusin kokeilla. Keräsin pussin kangasta rullalle puoleen väliin, pistin koiran maahan suoraan pussin eteen, menin nostamaan kangasta ja kutsuin nimellä. Sieltä se tulla tupsahti, kuin olisi ennenkin tullut! En tullut laskeneeksi toistoja, mutta ei paljon yli kymmentä tarvittu, kun lähdettiin viivalta pennnun kanssa ja hurtta tuli hienosti pussista läpi - pussin ollessa suorana ja littanana, kuten kuuluukin. Vauhtia olisi saanut olla enemmän, mutta iloisena meni sisään ja pussi oli upouusi tuttavuus. Jättekiva!
Ihan pikkasen tokoiltiinkin: seuraamista, oikealle kääntymistä (kun mä en osaa kääntyä vasemmalle), luoksetuloja eteen ja läpijuoksuna, perusasentoja. Niin paljon olis tekemistä ja kokeilemista! Iloinen yllätys oli tänään tuo pussi, mitä sitä liikoja miettimään, antaa mennä vaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti